Vauvauinnin hyödyt ja tavoitteet

Vauvauinnin hyödyt ja tavoitteet

Vauvalla on syntyessään sukellusrefleksi eli hengityksenpidättämisrefleksi. Tämän refleksin myötä kurkunpään kurkun kansi  ja hengitystiehyet sulkeutuvat. Refleksi laukeaa jo esimerkiksi siitä, kun lapsen kasvoille suuntautuu runsaasti vettä. Tätä refleksiä eli heijastetta tarkkaillaan, kun lapsen päälle kaadetaan runsaasti vettä kannutuksen yhteydessä. Vauvauinnissa kannutuksella tarkoitetaan, kun vauvan pään päälle kaadetaan vettä.

Sukellusrefleksin myötä lapsi oppii suhtautumaan luontevalla tavalla veden tuloon kasvoille. Jokainen lapsi suhtautuu tähän omalla tavallaan, mutta tarkoituksena on, että vanhempien sekä ohjaajan reaktiot kannustavat lasta kannutukseen positiivisesti. Ja pian lapsi oppiikin, että kasvojen kastuminen on mukava asia. Näin päästään pikkuhiljaa kohden sukellutusta.

 

Sukellusrefleksi häviää vauvalla 6-8 kuukauden iässä. Vauvauinnin tarkoituksena onkin, että tässä kohtaa vauva on oppinut tahdonalaisesti sulkemaan hengitystiet. Toisin sanoen lapsi oppii sukeltamaan. Näin päästään jatkossa vauvauinnissa sukellutuksiin.

Vauvauinnin yksi päätavoite onkin saada lapselle positiivinen kokemusta vedestä ympäristönä ja sitä kautta jatkossa edesauttaa uimiseen opettelua, joka johtaa parempaan vesiturvallisuuteen luoden mahdollisuuden aikaiseen uimataidon oppimiseen.

 

Vauvauinnista on myös monia muita hyötyjä. Uinti tarjoaa lapselle uudenlaisia aistiärsykkeitä, auttaa lasta hahmottamaan omaa kehoaan ja ympäristöään paremmin sekä suuntaamaan tarkkaavaisuutta yhteen asiaan kerrallaan. Vauvauinnissa houkutellaan lasta käyttämään monipuolisesti kehoaan ja lihaksiaan sekä edesauttamaan tasapainon harjaantumista.

Vauvauinti on aikusen ja lapsen yhteinen vuorovaikutteinen tilanne, joka on omiaan lisäämään lapsen ja aikuisen välistä turvallisuuden tunnetta lapsen oppiessa luottamaan aikuiseen täysin uudenlaisessa ja erilaisessa ympäristössä kuin mihin lapsi on aikaisemmin tottunut.

Vauvauintiotteet pääset katsomaan tästä.